maanantai 12. joulukuuta 2011

Sipulisoppaa purkka suussa

Armastus on ollut sipulikeittoa vailla jo kuukausia, mutta minä (keittiötyranni) olen sitä mieltä, että sipulisoppa on talviruokaa. Nyt kun lumi tuli, on riittävän talvi.

Klassikkoruuat ovat siitä hauskoja, että reseptejä niihin löytyy netistä ja keittokirjoista vaikka kuinka mahottoman paljon. Niin oli taannoin, kun tein waldorfinsalaattia (joka muuten on tykkänään unohtunut postata, tokko muistan enää miten sen tein), ja nytkin ranskalaisen sipulikeiton reseptiä etsiskellessäni.  Pastanjauhajien erinomainen pehmeä sipulikeitto on maistunut meille aiemmin, mutta tällä kertaa ajattelin katsastella muutakin maailmaa. Päädyin soveltamaan useista ohjeista parhaat palat ja onnistuin mielestäni erinomaisesti. "Onpas yrttistä" oli Armastuksen mielipide sopasta. Sitä ei käy kieltäminen. Timjamia ja rosmariinia taisi ropsahtaa kouransilmässä reilut teelusikalliset.

Sipulit olivat tällä(kin) kertaa mahtavan aromaattisia. Kuorimisen hoiti Armastus ja minä siivutin silmät vesissä. Hetken ahdinkoani katseltuaan siippa tarjosi minulle purkkaa. Se kuulemma auttaa sipulihommissa. En kyennyt vastustelemaan tai nauramaan höpöpuheille, kun olin niin tuskissani ja naama märkänä. Otin purkan ja kas, märinä loppui. Mahtava plasebovaikutus! Käytän toistekin :)


SIPULIKEITTO (3-4:lle syöjälle)

6 sipulia
6 valkosipulinkynttä
n. 50 g voita
1 tl timjamia (kuivattua)
1 tl rosmariinia (kuivattua)
1 tl persiljaa (kuivattua)
1 tl ruokokidesokeria
1 tl vehnäjauhoja
1 rkl konjakkia
1/2 dl valkoviiniä
n. 7 dl vettä
1,5 kasvisliemikuutiota (tai lihaliemikuutiota tai loraus fondia)

leipäviipaleita (esim. paahtoleipää)
juustoa raastettuna (meillä oli Finlandiaa)

Kuori sipulit, puolita ne ja siivuta ohuelti. Murskaa valkosipulinkynsiä veitsen lappeella ja siivuta nekin. Laita kattilan pohjalle voita ja paista sipuleita siinä miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Sekoittele välillä. Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää joukkoon timjami, rosmariini ja persilja (tuoreetkin tietysti käyvät, meillä vain ei niitä nyt ollut saatavilla) sekä ruokosokeri. Nosta lämpötilaa ja paista sipuleita vielä ainakin kymmenen minuuttia. Ne saavat nyt vähän ruskistuakin. Lisää vehnäjauhot ja sekoita se hyvin sipuleiden joukkoon. Lisää sitten konjakki ja valkoviini ja kiehauta seosta kunnolla, jotta alkoholi kiehuu pois. Lisää vesi (jonka olet ehkä kätevänä jo vedenkeittimessä kiehauttanut kuumaksi) ja liemikuutio tai fondi. Sekoita ja tarkista suola. Anna keiton muhia vielä puolisen tuntia miedolla lämmöllä.

Laita uuni (ja sen grillivastukset) kuumenemaan 225 asteeseen. Kauho keittoa uunin kestäviin kulhoihin ja nosta kunkin annoksen päälle leipäviipale ja juustoraastetta. Nosta uuniin ja gratinoi, kunnes juusto on saanut kauniin värin.

Kuuma kulho kannattaa nostaa jollekin lautaselle, kun vie sitä tarjolle. Ei pala pöytä eikä näpit.

4 kommenttia:

  1. Oi, sipulikeitto! Meillä sitä oli kesällä, kun ranskalaista kokattiin. Tuo silmien vuotaminen on ikävä sivujuonne, pitäisi kokeilla sitä Notting Hill-leffassa nähtyä konstia, pitää uimalaseja päässä sipuleita käsitellessä:)

    VastaaPoista
  2. Tai laskettelulaseja! Tavalliset rillit eivät toimi ollenkaan, ihan pöhköä. Sipulikeitto on ihanaa!

    VastaaPoista