perjantai 29. heinäkuuta 2011

Lissabonin leivokset

Heinäkuussa mieli palajaa (ja vähän ehkä halajaa) Lissaboniin. Muutaman vuoden takainen matka tuohon ihanaan kaupunkiin jätti kaipuun Pasteis de Belem -leivoksiin. Netissä leivoksiin törmää myös mm. nimillä "pastel de belem" ja "pastel de nata", mutta Lissabonissa ne aidot ja oikeat tuotteet myydään nimellä "pasteis de Belem". Resepti on 1800-luvun alusta ja tietenkin suuri valtiosalaisuus. Minä yritin päästä samaan lopputulokseen yhdistelemällä netistä löytämiäni reseptejä.Voitaikinan ajattelin tehdä itse - eipä onnistunut. Huono margariini. Tai jauhot. Vai voiko olla, että leipuri oli huono??? Oli miten oli, pohjaan en ollut tyytyväinen, joten jäipä vielä halu tehdä leivoksia uudelleen. Täyte sen sijaan onnistui mielestäni erinomaisesti.

LISSABONILAISET VANILJALEIVOKSET (n. 12 kpl)

1 pkt voi- tai lehtitaikinaa
tai itse tehty taikina esim. Kotikokki-sivuilta löytyvän ohjeen mukaan)

Täyte:

3 keltuaista
2 dl maitoa
2 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 pätkää sitruunankuorta
ripaus kanelia

Mittaa kaikki täytteen ainekset kattilaan ja sekoita hyvin. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se muuttuu paksuksi kiisseliksi. Kun sekoittelee koko ajan hiljalleen, ei tule möykkyjä. Jos niitä kuitenkin tulee, voit siivilöidä kiisselin lopuksi. Poista sitruunankuoret. Ripsauta kiisseliin ihan pikkiriikkinen ripaus kanelia (siis ihan hitunen, sillä muuten tulee liian voimakas kanelin maku). Sekoita hyvin. Jäähdytä kiisseli (voit kaataa sen toiseen astiaan jäähtymään).Pinnalle voi laittaa vaikka kelmun, ettei synny kuorta.

Tee taikinasta vuokien kokoisia ympyröitä esim. sopivankokoisella juomalasilla painamalla. Minulla on leivospelti, jossa on matalat syvennykset, mutta onnistuvat nämä tavallisessa muffinivuoassakin. Laita pyöreä taikinapohja vuokaan, lisää päälle paksua kiisseliä. Älä täytä kukkuraiseksi. Paista 225 asteessa 15 - 20 minuuttia, kunnes pinnalle syntyy ruskeita täpliä.
Anna leivosten jäähtyä jonkin aikaa ennen tarjoilua. Ripottele päälle hiukan kaneli(tomu)sokeria. Aavistuksen lämpiminä nämä ovat taivaallisia (kaksi leivosta peräjälkeen uppoaa kurkusta alas ihan hujauksessa, ei ehdi kahvi tippua pannuun), mutta hyviä myös kylminä.

Tässä siis minun versioni. Oiskos muilla onnistuneita kokkeiluja samasta aiheesta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti